Kiperä kysymys, johon vastaan nyt!

Minulta on nyt kyselty monta viikkoa eri kanavien kautta olenko vielä välitystoiminnassa mukana. Aluksi olin päättänyt etten vastaa kyseiseen kysymykseen, koska halusin ”suojella” itseäni kaikilta kommenteilta. Minulla ei ole mitään tarvetta salailla kuitenkaan totuutta, joka on se ettei ala kaikessa glamourissaan ollut yhtään minun juttuni! Kaikki lapsuuden unelmani eivät pitäneet yhtään paikkaansa 😀

 

Tuon 4kk aikana ymmärsin oikeastaan päivä päivältä paremmin miten paljon arvostan vapaa päiviä ja tarkkoja työaikoja. Kun työt loppuu voit jättää kaikki ajatukset niiden ovien taakse ja pääset nauttimaan omasta elämästäsi. Vaikka alalta pystyy tienaamaan todella paljon, minulle raha ei merkitse käytännössä enään mitään. Onnellisuus ilman ahdistusta on niin arvokasta, ettei sitä rahalla voi korvata. Arvostan todella paljon ihmisiä, jotka pystyvät yhdistämään kyseisen työn, perheen ja oman elämän.<3

Olen siis lopettanut kyseiset hommat kesäkuun lopussa ja olin 6vk lomalla miettien mitä hittoa haluan elämältä. Olin todella ahdistunut ja surullinen tuolloin. Joni, vanhempani ja ystäväni olivat kyllä todella suuri tuki ja turva sanoessaan ”nyt jäät kotiin ja nautit kesästä”. Tiedän työ vuosia olevan vielä noin 50 edessä, joten jos pari kuukautta pidän lomaa minun ei tarvitse tuntea itseäni laiskimukseksi.

Olen vaihtanut tämän vuoden puolella töitä kuin sukkia. Mitäs sitten? Töissä vietät kuitenkin suurimman osan päivästäsi, joten sen pitäisi olla suurimmalta osin miellyttävä/kiinnostava työ, joka ei aiheuta stressiä. Vaikka ”hyvä” myyjä olenkin ei sen tuoma stressi ole minua varten. Olen jo tottunut ajatukseen, että sovin normaaliin työhön ja vapaa-aikani elän koko sydämmellä! Olen ainakin todistanut sen, että töitä saa kun oikeasti haluaa! Kaikki on itsestään kiinni!