VITSI MIKÄ PÄIVÄ!

Elämä on ollut jatkuvaa nousujohteisuutta koko syyskuun ja toivottavasti tämä jatkuu vielä mahdollisimman pitkään. Kun jokaisena iltana ennen nukkumaan menoa voi sanoa ääneen ”vitsi mikä päivä” on yleensä tapahtunut pelkästään hyviä asioita, kuten eilen. Nimittäin minusta tuli maailman suloisimman pikkumiehen kummitäti! Huomenna onneksi lähdemme häntä katsomaan <3. En ole koskaan käynnyt sairaalassa katsomassa vastasyntynyttä ja pelkkä ajatus saa vatsaani perhosia. Pieni ihminen, joka on niin viaton ja vilpitön.

Kummilapseni isä on myös valmentajani, joten tämä on hyvä aasinsilta seuraavaan asiaani, eli treenaamiseen. Meidän projekti alkoi 2kk sitten jolloin olin vain pyöräillyt 100km viikossa ja treenannut mututuntumalla, lähinnä ylläpitävää treeniä. Nyt kun tehty maximi treenejä on sarjapainot tuplaantuneet ja jopa itse huomaan kuntokuvista kropan muuttuneen. Paine on kertynyt pakaraan ja olkapää/selkäakselille, johon oli tarkoituskin. Paino on noussut n. 2kg ja kuvien perusteella ei kauheasti ole löysää kertynyt. Olen ollut nyt todella tarkka etten syö överimättöjä joka viikko, sillä normaali ruokailut on päivittäin n.3000 kcal. Kun tuon kaiken + High päivän kalorien saa syötyä ei paljon tee mieli enää sipsejä.

Minulla on koko ajan motivaatio ollut 100% ja jokaisesta treenistä olen saannut raavittua kaiken irti. Saattaa kuulostaa hypettämiseltä, mutta näin se vaan on ollut. Tiedostan, että jossain kohtaa motivaatio voi laskea ja sitten sitä lähdetään hakemaan uusilla kujeilla. Tiedän myös sen, että tässä on noin 2kk aikaa kasaa lihasta, jonka jälkeen alamme tietoisesti kiristelemään. Jännitävää nähdä mitä olemme saanneet aikaan.

Kovaa työtä, mutta niin palkitsevaa!