Haluan kilpailla!

Pitkästä aikaa tein viikonloppuna mitä ”normaali ihmiset” tekee. Nauroin vatsakippurassa, istuin terassilla, söin ulkona ja fiilistelin kesää. Sain viettää aivan huikeat kaksi päivää rakkaan ystäväni kanssa.

Lauantai iltana terassilla istuessamme saimme loisto ajatuksen, laitetaan aamusta kello soimassa klo:07.30 ja mennään aamutreenille! Sovimme treffit Evan kanssa rautatietorilla, josta kävelisimme eltsun urheilukentälle juoksuharjoituksiin. Pakko myöntää, että koko matkan hirvitti ajatus sprinteistä. Lämmittelyiden jälkeen aloitimme treenin joka meni näin:

  1. 300m maximi vauhdilla-palautuskävely
  2. 200m maximi vauhdilla- palautuskävely
  3. 100m maximi vauhdilla- palautuskävely
    5 min tauko

Tämä mentiin yhteensä kolme kertaa ja en pysty sanoin kuvailemaan kuinka järkyttävän huono- sekä hyväolo tuli samanaikaisesti viimeisen spurtin jälkeen. Lähinnä itketti, kun jalat olivat aivan krampissa. Olen yleisurheillut nuorempana ja jotenkin minuun iski pieni kipinä jälleen. Punnitsin eilen illalla asiaa paljon ja hain netistä tietoja Helsinkiläisestä seurasta. Siellä oli aikuisurheilu toimintaa ja kisoihinkin ilmeisesti pääsisi. Nimittäin jos minä aloitan jonkun uuden harrastuksen pitää siinä päästä kilpailemaan, hah!

Toisaalta mietin olenko liian ”vanha” aloittamaan uutta lajia ja pääsisinkö vielä kisakuntoon 100m juoksussa. Nuorempana kävin yhdet piirimestaruuskisat olin pituushypyssä 3 ja 100m 5, se ura jäi sitten siihen. Heti kun ei tullut kultaa loppui motivaatio 😀

Alan jokatapauksessa nyt 1-2 kertaa viikossa tekemään juoksuharjoituksia ja kehittämään räjähtävyyttäni. On tuo nimittäin sen verran rankkaa puuhaa ettei salilla tarvitse jalkatreenien pariin mennä hetkeen.

Tämän 1h juoksemisen jälkeen kävelimme vielä takaisin keskustaan ja menimme Kiilaan brunssille, ai että! Kaksi ensimmäistä rundia kun hakee 2 lautasta yhtä aikaa niin onko pakko hakea vielä kolmas kerta, vaikka vatsa on ihan täynnä ja mitään ei edes tee mieli. Kyllä oli, kun siitä oli maksettu. Siitä lähdimmekin kummatkin vyörymään koteihimme päiväunille. Itse nukuin 2,5h sokerihumalaa pois, mutta oli kyllä sen arvoista! Suosittelen lämpimästi.

Nyt alkoi uusi viikko ja se tietää sitä, että talomme seinät ja katto nousee tällä viikolla pystyy!

kristaseuna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta