Ikävä kisadieetille?

Nyt vasta alan havaita itsessäni pieniä palautumisen eleitä ja tarkoitan henkistä palautumista. Tuntuu, että kisoista on jo ikuisuus aikaa, vaikka eihän siitä nyt niin montaa kuukautta ole kulunut. Juhannus on ohi ja viimeisetkin syksyn kisoihin tähtäävät ovat aloittaneet kisadieettinsä.

image

Tämä tuottaa minussa monia fiiliksiä. Viimeksi vietin dietittömän kesän vuonna 2013. Olen aikaisemminkin sanonut olevani todella helpottunein mielin nyt, kun saan esim. rauhassa grillata makkarani ja juoda lasillisen jos toisenkin valkkaria ruuan kanssa. Toisaalta nyt olen kokeillut näitä kumpaakin, eikä se niin järin mahtavaa ollut mitä viimeiset kaksi vuotta dietillä ollessani unelmoin. Toisaalta kaipaan sitä kurinalaisuutta ja itseni piiskaamista mitä kuluneiden kesien aikana on vaadittu. Aika ristiriitaisia ovat ajatukseni.

Toisaalta taas olen todella onnellinen, kun nykyään osaan olla ajastamatta ruokiani. En kulje ”kello kaulassa” ja syö niitä parsakaalejani enää bussissa. Olen saannut niin monta vihaista katsetta, että säästän kanssamatkustajani nyt siltä, vaikka edelleen parsaa syön päivittäin. Myönnän, että ensimmäisen kuukauden aikana syödessäni ”ohi” ruokaohjelman koin pientä morkkista. Nyt kuitenkin syön pullani hyvällä omatunnolla!

Juhannusaattona hyppäsin ensimmäistä kertaa vaa’alle. Olen syönnyt viikot 100% puhdasta ruokaa. Rakastan  ruokaa, jota saa syödä määrällisesti paljon ja siitä jää freessi olo, joten miksi näitä vaihtamaan? Viikonloppuisin olen ottanut rennommin rantein ja vaaka näytti 53 kg. Minulle tuo paino ei ole merkinnyt mitään pitkään aikaan! Olen oppinut katsomaan peilistä missä mennään ja mikä tärkeintä tuntea miten voin. Olenko väsynyt? Palaudunko hyvin treeneistä? Kiusaako jatkuva nälkä?

Näillä fiiliksillä jään mielenkiinnolla seuraamaan ystävieni diettien edistymistä ja aijon nauttia omasta ”vapaudestani” <3

 

kristaseuna

4 vastausta artikkeliin “Ikävä kisadieetille?”

  1. Olen välillä miettinyt kaipaavatko kisaajat dieetille? Jotkut oikein tuntuvat odottavan sitä hehkuttaen ”kohta alkaa dieetti” ja kurinalainen elämä. Sitä jotenkin ihannoidaan. En tiedä olenko väärässä? Tuntuu, että salliva vapaa off-season ruokavalio ei ole niin ihailtavaa ja kivaa kun se jatkuva punnitseminen ja kurinalaisuus.

    • Veikkaan, että monille on myös vaikeaa syödä ilman vaakaa ja ruokalappua. Pelätään, että lihotaan muodottomiksi ilman kontrollia. Siksi on kiva olla dieetillä. Kukaan ei kuitenkaan voi loppuelämäänsä syödä ruokalapun mukaan (tai menettää aika paljon), joten pitäisi osata syödä nälkä/kylläisyyssignaalien mukaisesti automaattisesti melko terveellisiä valintoja tehden. Olen huomannut, että esim monissa verkkolaihdutusryhmissä pyörivät samat ihmiset kerrasta toiseen. Vedetään se Bikini Challenge ja sitten siinä kuukauden tauon aikana lihotaan kilot takaisin, kun ei osata syödä ja sitten aloitetaan taas uusi vastaava.

    • Kyllä näin, ja oravanpyörä on valmis. Ihmisen onnellisuus on jossain ihan muissa asioissa kuin ulkonäössä.

    • Kyllä sitä omalla tavalla kaipaakin, sitä säännöllisyyttä ja itsensä ylittämistä. Onhan se huikeeta aina huomata, mitä sieltä rasvan alta kuoriutuu 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta