Pikku pohdintaa

Onni on olla terve niin henkisesti kuin fyysisestikkin! Tänään taas koin isoa kiittolisuutta, koska läheiseni, rakkaani ja itseni mukaan lukien olemme terveitä!

Kuulin kauhutarinan kuinka pieni flunssa voi aiheuttaa todella vakavia terveysongelmia. Pienessäkään flunssassa ei siis mennä treenaamaan!! Itse olen myös laiminlyönnyt tätä tärkeää sääntöä, mutta jatkossa tämä ei tule kysymykseenkään!

Kop kop.. En ole koskaan joutunut vielä kokemaan läheiseni vakavaa sairautta tai kuolemaa, joten en voi edes ymmärtää kuinka ison prosessin lähiset joutuvat käymään kun perheenjäsen sairastuu saati menehtyy. Olen pienestä saakka pelännyt kuolemaa todella paljon, koska kenelläkään ei ole tietoa mitä sen jälkeen tapahtuu? Nyt asia on muuttunut etten pelkää niinkään omaa kuolemaa vaan läheiseni!! Miten ihmeessä siitä selviää!?! 🙁 Okei nyt menee todella synkäksi. Näitä ei saa murehtia etukäteen vaan nauttia joka hetkestä rakkaitten kanssa!

Asiasta kukkaruukkuun, on kyllä treenit taas mennyt niin hyvin perille viikon levon jälkeen! Aamulla herätyskello soi aamulenkille, mutta jalat olivat niin solmussa etten pystynyt edes istua pöntölle 😀 Osuu ja uppoo! Teinkin aeroobisen heti töitten jälkeen! Nyt on lepopäivä salilta ja olenkin tehnyt asiakkaille ohjelmia ja muita töitä viimeiset kaksi tuntia.

Nyt kuitenkin laitan kännykän ja koneen kiinni sillä lähden nauttimaan rakkaan ystäväni Karlan seurasta! <3

image
Karla <3

 

kristaseuna

2 vastausta artikkeliin “Pikku pohdintaa”

  1. Terveys on kyllä semmonen juttu mitä pitäisi osata arvostaa todella paljon ja sen merkityksen kyllä oikeasti vasta huomaa läheisen sairastuessa. Mun äidillä todettiin vuosi sitten leukemia, mikä ei kylläkään ole vielä mitenkään aktiivisessa vaiheessa, mutta hän joutuu silti tietyin väliajoin käymään seurannassa. Muistan kuinka elämäni meinasi syöksyä raiteiltaan äidin kertoassa tästä mutta onneksi tauti on vielä ns poissaoleva. Äitinikin itse sanoi että tuntee olonsa tällä hetkellä täysin terveeksi mikä hieman helpottaa omaa oloani. Huvittavinta vielä, että äitini on saattanut sairastaa tätä jo vuosien ajan, sillä tämä löydettiin sattumalta verikokeiden yhteydessä. Silti aina on pieni pelko persuuksissa siitä, milloin tauti alkaa aktivoitua.. onhan kyseessä kuitenkin verisyöpä..

    Mutta joo kohan halusin jakaa tämän sun kanssa, ei synkistellä enenpää vaan nautitaan näistä hetkistä 🙂 Ja kiitos sulle Krista, sä ja sun blogi ootte ollu mulle ihan huippumotivaation lähde viimeaikoina. Jatka samaa malliin ja tsemiä dieettiin! Ihanan aurinkoista talvea sulle <3
    btw, mikä sun snäppi on? oon yrittäny ettiä sitä tietoa niin instasta kuin sun blogista mutta ilmeisesti oon vaan sokea 😀

    • Ihana kun kerroit! Kovasti voimia sinulle ja koko perheelle <3<3

      Kiva kuulla että motivoin hörinöilläni!! Snäppi on kseuna 😉

      Ihanaa talvea ja kiitos tsempeistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta