Yksi lause riittää

Tänään olin ensimmäistä kertaa tällä viikolla salilla treenaamassa. Olenko oppinut vihdoin antamaan itselleni armoa?  Tänään aamulenkillä tuli fiilis, että perkule tänään avaan sen Töölö Gymin oven taas ja teen ihan fiiliksen mukaan tai en tee ollenkaan jos niikseen tulee.

Salille päästyäni tuntui, etten saa mitään aikaiseksi. Sitten aina yhtä positiivinen kaunotar Eevi pamahti pelipaikoille ja alettiin päivittelemään fiiliksiä. Voi vitsi, että hetkeksi tuli todella helpottunut fiilis. Lause, joka kolahti takaraivooni ”muista, että olo tulee helpottumaan”. Kyllä tapahtuipa tässä elämässä mitä tahansa niin jossain vaiheessa se helpottaa.

Eevi <3
Eevi <3

En ole synkistelijä tyyppi en todellakaan, vihaan olla allapäin, tämä ei ole osa minua, mutta se nyt sattuu olemaan osa tätä hetkeä. Vihaan kulisseja, koska tiedän mitä on elää kulississa missä yritetään pitää vaan seinät pystyssä.. Aijon tehdä kaikkeni, että pian taas tämän mölyapinan kuulee vaikka ei haluaisikaan. Siihen asti olen armollinen, lepään kun väsyttää, itken kun itkettää ja nauran kun naurattaa!

Yksi lause ja yksi halaus voi olla toiselle ihmiselle päivän piristys! <3

kristaseuna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta